sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Heissulivei! Tätä kirjoittaessa olen jo onnellisesti kotisohvalla, mutta toki palaan blogissa viime viikonloppuun ja Saimaa Open Air festifaaliin Lappeenrannan ja Imatran rajamailla (veikkaan, että seikkaperäinen kuvaelma sunnuntai-iltapäivästä syöden ja torkkuen kotisohvalla ei olisi sittenkään niin mielenkiintoista luettavaa...).
Oma koti kultaakin kalliimpi
B-kesän toiseksi viimeinen viikonloppu vei B tiimin siis Saimaan rannalle ja onnellisinta kaikessa jo etukäteen oli se tieto ja fakta, että vastassa meitä olisi ihan perinteinen "oma" kattaus - eli yksi (oma) lava - kiitos Pyry, "oma" valo (kiitos Jani, Suikkari ja Ari) sekä lähes oma B-tiimi. Parkanon rehtori vieraili B-tiimissä jo toistamiseen tänä kesänä - tällä kertaa toisena mikittäjänä (ja Photoshop-asiantuntijana) Zaskan ollessa lainassa A-tiimillä Porissa (muistakaa palauttaa samassa kunossa kuin oli lainattaessa!). Pari jännää huomiota tästä kyllä näin jälkeenpäin mieleen juolahtaa: 1) onkohan J. Saranpää kovastikin siirtymässä B-tiimiin, kun siellä niin usein vierailee? ja 2) jännä juttu ettei lahtelaisia - ei edes lahdenruotsalaisia - ole kysytty isojen poikien leluilla leikkimään...no, eipä mentäiskään :)

Kattaus SOA:ssa oli vähintään mielenkiintoinen. Ohjelmassa oli niin ZZ Topia, Thin Lizzyä kuin Värttinää, Popedaa, Apulantaa, Stam1naa, Ronski Gangia... - eli laidasta laitaan mentiin. Perjantaina partaorkesteri tuli mestoille hyvissä ajoin jo aamusta. Pieni jännitys oli ilmassa ryhmää odotellessa, koska juuri minkäänlaista kuittausta ennakkokyselyihin kalustoon liittyen ei oltu saatu. Ainoastaan videoseinään oli saatu varmuus ja se vaikuttikin olevan koko tuotannon tärkein ennakkohuolenaihe. Ryhmän saapuessa mestoille varmistu se oletus, että ryhmän mukana kulki käytännössä koko lavapää mukanaan ja meiltä käyttöön meni vain stereot. Tuotanto rantautui tontillemme suoraan Venäjältä, joka sekin tasoitti meille tietä kummasti. Ryhmä kiitteli kovasti etukäteen ja jälkikäteen kaiken toimivuutta ja sujuvuutta. Kuulemma oli itänaapurissa ollut "vähän kaikenlaista". Myös V-sarja sai etupään sepältä varauksetonta ylistystä soundista. Itse orkesteri ja sen veto sitten taas oli yhdellä sanalla sanottuna "väsynyt", mutta toki arvostusta pitää antaa työn parissa vietetyistä vuosista, jotka tietenkään eivät voi olla kuulumatta ja näkymättä lopputuloksessa. Katsellaan sitten vaikka B tiimin puuhastelua 20-30 vuoden päästä. Klasu toki kulkee Duracelin lailla yhä edelleen, mutta veikkaanpa että 3 tunnin vaihto on minimi mihin päästään ja rollaattori lähtee Lapualta liikkeelle pääsiäisen aikoihin ja palaa lähtöruutuun juuri parahiksi katsomaan Itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta.
Apulannan aivo?
Lauantaina sitten "the nimi" oli Thin Lizzy. Heistä ennakkotietoa oli jo sen verran, että festarikattaus oli hyväksytty etukäteen ja talon kamoilla mentäisiin mikrofoneja lukuunottamatta. Tekniikka saapuikin paikalle jo hyvissä ajoin heti ZZ Topin poistuttua tontilta. Perinteisten esittelyiden yhteydessä Klasu kysyi monitorisepältä, että "onko D5 tuttu / ok monitoritiski?", johon hra monitorimiksaaja totesi, että "toimii kyllä, olen ollut tiskin beta-testaajaryhmässä aikoinaan". Okei, ei siis tarvitse pitää kädestä - eikä tarvinnut. Jos oli ZZ Topin ryhmä tyytyväistä paikalliseen tekniikkaan, niin samaa voi sanoa Laihan Lissun ryhmästä, joka jo linjacheckin jälkeen ilmoitti haluavansa adoptoida koko B tiimin itselleen. Sopii meille.


Mutta ei nyt ihan niin pelkkää ruusuilla tanssimista toki ollut tämä(kään) koitos. "Yllättäen" isoin murhe kiinnittyi taas kahteen asiaan: ruokailuihin ja stage managerin toimintaan. Raksapäivänä menimme syömään henkilökunnan ruokaa sinänsä oikein viihtyisään kotaan lavan läheisyydessä. Ruokana oli hernekeittoa. Okei, keittoruoka yhtenä päivänä on ihan ok, mutta jos edellisenä päivänä oli ollut tarjolla kalakeittoa, toisena päivänä tarjolla oli jauhelihakeittoa ja viimeisenä päivänä edellisen päivän jauhelihakeittoa jatkettuna raketti-spagetilla, niin kyllä se hieman heikosti riittää 12-18 tunnin työpäiväille. "Keittolounas" tuokin. No - rahallahan saa ja sitähän meillä riittää. Hernekeitto oli kuitenkin niin maukasta, että lautaset tyhjennettyämme Klasu kokkia kehuen nousi ottamaan santsilautasta. "Se maksaa sitten 4 euroa", totesi ravintolan pitäjä. Siis TÄ!? Eli ruokalipulla keittoa sai tasan yhden pahvilautasellisen ja santsiannos maksaisi 4 euroa. Näin siitäkin huolimatta, että Lassi esimerkiksi oli ottanut ensimmäisellä kierroksella vain puolikkaan lautasen ja olisi santsatessa ottanut ehkä korkeintaan toisen puolikkaan. Mutta eipä käynyt tämä. Ei ollut kokki enää niin hyvä kuin hetkeä aikaisemmin.

Stage managerin toiminta lienee yksi niistä ikuisuuskysymysistä tekniikan parissa festareilla työskennellessä. Niin Saimaallakin - mikälie heikki levonen. Toki aina joskus jokainen on aloittanut kaikki hommat, mutta jos suoraan hypätään niihin isoihin saappaisiin, niin kyllähän se saattaa hieman horjuen maaliin mennä. Toki jokainen meistä lavalla olijoista ottaa / voi ottaa vastuuta "vähän kaikesta", mutta kun ei se vaan niin saisi mennä. Jos stage manageri on nimetty, niin hän hommansa myös hoitakoon. Jos sitten ei tiedä, niin kannattaisi kysyä eikä yrittää arvaamalla päästä maaliin. Menee usein ohi nimittäin. SOA:n tapauksessa tilanne tarkoitti sitä, että Jykän Photoshop-tuotanto keskeytyi harmittavan usein käytännön asioiden ratkomiseen, mutta saatiin onneksi myös lukuisia onnistuneita otoksia Tehtaan teknikoista nähtäväksemme. Sattuneista syistä kyseisiä kuvia ei voi julkaista näin avoimesti herjaussyytteiden / muiden oikeustoimien pelossa, mutta asianosaisilta tuotokset löytyvät kyllä. (Mutta silti muistakaa, että Urpilaisen Jutasta ei tehdä pilaa - prkl!)
Siitä vaan kpioimaan voittoriviä lottokupongille
Ai niin, meinasi ihan unohtua. Kävihän meillä kylässä myös mr. harmooninen särö Ronski Gangin keulilla. En sitten vaan ehtinyt kysymään löytyikö säröä riittävästi / liikaa. Joten jos Marko luet tätä, niin kerro toki mielipiteesi särö-V:stä!?

Ensi viikolla sanotaankin sitten haikeat jäähyväiset tämän kesän B seikkailuille Himoksen Pipe festissä. Saattaapi olla taas Rokki- ja raiderikoululla töitä...sitä odotellessa. Luvassa on myös Liha Merosen villisikamakkaraa, saunomista ja ehkä yksi keskiolut purun päätteeksi?

B Riku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti