maanantai 30. heinäkuuta 2012


AF B kesä on sitten omalta osaltani takana. Turnajaiset päättyivät Himokselle Pipefestiin, missä saatiinkin sitten ihan riittävä annos hip-hop-musiikkia, mutta toki joukkoon mahtui onneksi muutama "oikea orkesteri" myös. Viimeinen viikonloppu vaati myös itseltäni todellista venymistä, kun kroppa ilmoitti lauantaina aamulla, että "nyt ei vanha jaksa enää". Tasaisesti nouseva kuume ja kunnon kesäflunssa siivittivät viimeistä vetopäivää + purkuyötä ja saatiinhan se tämän kesän tavaramerkki - purkusadekin vieraaksemme kera komeiden salamoiden. No make differenece. Tätä kirjoittaessa olen maannut kotisohvalla jo vuorokauden c-vitamiinin ja särkylääkkeiden voimalla. Onneksi tv tarjoilee olympialaisia ihan riittävästi, joten mikäs tässä on ollessa. Hieno laji on esimerkiksi tuo pariuimahyppy! Nyt maastoesteratsastusta odotellessa päivitetään kuulumiset tänne blogiin.

Himoksella kohtasimme myös ehkä yhden kesän mielenkiintoisimmista patcheista:
Tuo selkokielinen(?) ohjeistus ei siis todellakaan ole orkesterin meille toimittama, vaan oma yrityksemme ymmärtää ja suomentaa ruotsin sepän näkemystä kätevästä setistä. Herra ääniherralla oli siis lavalla rumpali, jonka kioskista tuli myös 5 kanavaa kovalevyasioita. Sen lisäksi sitten lavalla haahuili kolme mc:tä langattomine mikrofoneineen ja kuunteluineen. Rumpusetti tuli siis normaalisti meidän patchiin, josta fohiin ja Klasun monitoritiskiin. Monitoritiskistä sitten em. kanavia ajeltiin vain side filleihin ja etulinjan kulmiin. Rumpulaulu ja DI-asiat tulivat meidän patchiin, josta linjakanaviin phantomit ja vierasviuhkalla kanavat ääniherran (Vladi) lavaräkkiin. Lavalla oli siis joku Allen&Heatin räkki (joku i-digiasia), johon langattomat tuli suoraan ja nuo 6 mainittua kanavaa meidän vierasviuhkalla. Vladi ohjasi räkistään kaikkia em. asioita (siis koko bändi miinus rummut) poppareiden IEM:iin ja etupäässä Lassi teki saliäänen miksaten 9 rumpukanavaa ja Vladilta tulleet leftin ja rightin, jotka siis sisälsivät 4 "laulua" ja kovalevyn, nautinnolliseksi kokonaisuudeksi. Eikö siinä vielä kaikki: Vladi ohjasi asioita etupäässä, yleisön keskellä ja lavalla milläs muullakaan kuin iPadilla wifin lennättämänä! Kätevääkö? Miksi sitten näin: noi ei keksitty yhtään perusteltua syytä tälle sekoilulle. Ei ollut mitään täysin valmista räkkiä kaapelointeineen, soundimaailmaa eikä mitään muutakaan. Näin nyt vaan pyydettiin ja näin tehtiin.

Ulkolaiset ryhmät kunnostautuivat muutenkin Pipefestissa. Toinen kansanivälinen vieras teki esimerkkisuorituksen siitä, miten tuotantoa ei pitäisi tehdä. Tavaraa oli 48 kanavan verran, mutta minkäänlaista kontrollia ei ollut missään toiminnassa lavalla eikä sen ulkopuolella. Henkilökohtaisesti kävin ryhmän ääniteknikoiden kanssa läpi jokaisen kanavalistan kanavan kaikessa rauhassa ja hyvissä ajoin ennen load inniä ja kaikki oli "just perfect!". Lavalla sitten kanavia putoili pois, tuli takaisin ja vaihtui kuitenkin sellaiseen tahtiin, että kesän ensimmäinen myöhästyminen (5min linja checkissä ja toinen 5min popparia odotellessa) oli tosiasia. En kuitenkaan suostu otamaan viivästystä B:n piikkiin. Jos ryhmän crew´n ainoa missio tuntui olevan side fillien kierrättäminen ja oman suosikkimusan soitteleminen kulmiin, niin paha siinä on kanavavekslausmyrskyssä paatuneimmankaan mikittäjän pysyä perässä.
Arttu tekee levysoundia RNO:lle, Joe kuuntelee ja kommentoi?
Tavoilleen uskollisena B-tiimi pääsi myös tänä kesänä lööppeihin, vaikka sähkö-Santtu ei tänä kesänä mukana ollutkaan:

No, tuskin teille ammattilaisille tarvitsee tätä asiaa sen enempää "selventää", mutta sähköjä ei siis katkaistu, pelkkä Master mute riitti tällä kertaa - "käytännön stage managerin" (yllättäen sitä varsinaista, nimettyä stage manageria näkyi aika harvakseltaan tänä(kään) viikonloppuna) käskystä tietenkin. 60 minuutin jälkeen bändille annettiin aikaa ylittää plottinsa yhdellä biisillä, mutta kun ei nuori räppäri ymmärtänyt että 1 biisi = 1 biisi, niin toisen encoren alkaessa tehtiin lööppeihin päässyt liike. Oma ehdotukseni on opetella tekemään sen mittainen setti, mitä tilaaja on aikaa antanut. Ensi kesänä varmaan menee jo paljon paremmin :)

Kesä B-keikkojen osalta on siis omalta osaltani ohi. ISO KIITOS kaikille teille ketkä olette mukana olleet, joko tiimissä tai vierailijoina isännöimillämme lavoilla. Hienoja hetkiä paljon! Kesän alussa alkanut harmonisen särön metsästys päättyi ilman tulosta. Tai siis toki tulos aina löytyy, mutta ei facebookissa esitettyjen mielipiteiden kaltaisia. Ei ole harmonista säröä kuultavissa ei... Muutenkin V osoittautui varsin helpoksi ja toimivaksi setiksi. (Jos ei yritä laittaa V12 kaappeja banaanin keskelle, niin hyväät tuppaa tulemaan :) ...no siis tuo lapsus tapahtui kerran, mutta huomattiin jo nostovaihessa, kun oli "aika jyrkkä tuo banaani tuolta keskeltä".) Joulupukille on jo kirjoitettu pieniä toiveita, joten ensi kesä odotellessa. Ja jos luvataan olla oikein kiltteinä koko vuosi, niin saisiko pukilta/muorilta/tontuilta vielä erillisen purkupäivän yli puolen yön loppuville keikoille, tai purkuryhmän? Ettei nyt kato sattuis mitään. Kiitos :)

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Heissulivei! Tätä kirjoittaessa olen jo onnellisesti kotisohvalla, mutta toki palaan blogissa viime viikonloppuun ja Saimaa Open Air festifaaliin Lappeenrannan ja Imatran rajamailla (veikkaan, että seikkaperäinen kuvaelma sunnuntai-iltapäivästä syöden ja torkkuen kotisohvalla ei olisi sittenkään niin mielenkiintoista luettavaa...).
Oma koti kultaakin kalliimpi
B-kesän toiseksi viimeinen viikonloppu vei B tiimin siis Saimaan rannalle ja onnellisinta kaikessa jo etukäteen oli se tieto ja fakta, että vastassa meitä olisi ihan perinteinen "oma" kattaus - eli yksi (oma) lava - kiitos Pyry, "oma" valo (kiitos Jani, Suikkari ja Ari) sekä lähes oma B-tiimi. Parkanon rehtori vieraili B-tiimissä jo toistamiseen tänä kesänä - tällä kertaa toisena mikittäjänä (ja Photoshop-asiantuntijana) Zaskan ollessa lainassa A-tiimillä Porissa (muistakaa palauttaa samassa kunossa kuin oli lainattaessa!). Pari jännää huomiota tästä kyllä näin jälkeenpäin mieleen juolahtaa: 1) onkohan J. Saranpää kovastikin siirtymässä B-tiimiin, kun siellä niin usein vierailee? ja 2) jännä juttu ettei lahtelaisia - ei edes lahdenruotsalaisia - ole kysytty isojen poikien leluilla leikkimään...no, eipä mentäiskään :)

Kattaus SOA:ssa oli vähintään mielenkiintoinen. Ohjelmassa oli niin ZZ Topia, Thin Lizzyä kuin Värttinää, Popedaa, Apulantaa, Stam1naa, Ronski Gangia... - eli laidasta laitaan mentiin. Perjantaina partaorkesteri tuli mestoille hyvissä ajoin jo aamusta. Pieni jännitys oli ilmassa ryhmää odotellessa, koska juuri minkäänlaista kuittausta ennakkokyselyihin kalustoon liittyen ei oltu saatu. Ainoastaan videoseinään oli saatu varmuus ja se vaikuttikin olevan koko tuotannon tärkein ennakkohuolenaihe. Ryhmän saapuessa mestoille varmistu se oletus, että ryhmän mukana kulki käytännössä koko lavapää mukanaan ja meiltä käyttöön meni vain stereot. Tuotanto rantautui tontillemme suoraan Venäjältä, joka sekin tasoitti meille tietä kummasti. Ryhmä kiitteli kovasti etukäteen ja jälkikäteen kaiken toimivuutta ja sujuvuutta. Kuulemma oli itänaapurissa ollut "vähän kaikenlaista". Myös V-sarja sai etupään sepältä varauksetonta ylistystä soundista. Itse orkesteri ja sen veto sitten taas oli yhdellä sanalla sanottuna "väsynyt", mutta toki arvostusta pitää antaa työn parissa vietetyistä vuosista, jotka tietenkään eivät voi olla kuulumatta ja näkymättä lopputuloksessa. Katsellaan sitten vaikka B tiimin puuhastelua 20-30 vuoden päästä. Klasu toki kulkee Duracelin lailla yhä edelleen, mutta veikkaanpa että 3 tunnin vaihto on minimi mihin päästään ja rollaattori lähtee Lapualta liikkeelle pääsiäisen aikoihin ja palaa lähtöruutuun juuri parahiksi katsomaan Itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta.
Apulannan aivo?
Lauantaina sitten "the nimi" oli Thin Lizzy. Heistä ennakkotietoa oli jo sen verran, että festarikattaus oli hyväksytty etukäteen ja talon kamoilla mentäisiin mikrofoneja lukuunottamatta. Tekniikka saapuikin paikalle jo hyvissä ajoin heti ZZ Topin poistuttua tontilta. Perinteisten esittelyiden yhteydessä Klasu kysyi monitorisepältä, että "onko D5 tuttu / ok monitoritiski?", johon hra monitorimiksaaja totesi, että "toimii kyllä, olen ollut tiskin beta-testaajaryhmässä aikoinaan". Okei, ei siis tarvitse pitää kädestä - eikä tarvinnut. Jos oli ZZ Topin ryhmä tyytyväistä paikalliseen tekniikkaan, niin samaa voi sanoa Laihan Lissun ryhmästä, joka jo linjacheckin jälkeen ilmoitti haluavansa adoptoida koko B tiimin itselleen. Sopii meille.


Mutta ei nyt ihan niin pelkkää ruusuilla tanssimista toki ollut tämä(kään) koitos. "Yllättäen" isoin murhe kiinnittyi taas kahteen asiaan: ruokailuihin ja stage managerin toimintaan. Raksapäivänä menimme syömään henkilökunnan ruokaa sinänsä oikein viihtyisään kotaan lavan läheisyydessä. Ruokana oli hernekeittoa. Okei, keittoruoka yhtenä päivänä on ihan ok, mutta jos edellisenä päivänä oli ollut tarjolla kalakeittoa, toisena päivänä tarjolla oli jauhelihakeittoa ja viimeisenä päivänä edellisen päivän jauhelihakeittoa jatkettuna raketti-spagetilla, niin kyllä se hieman heikosti riittää 12-18 tunnin työpäiväille. "Keittolounas" tuokin. No - rahallahan saa ja sitähän meillä riittää. Hernekeitto oli kuitenkin niin maukasta, että lautaset tyhjennettyämme Klasu kokkia kehuen nousi ottamaan santsilautasta. "Se maksaa sitten 4 euroa", totesi ravintolan pitäjä. Siis TÄ!? Eli ruokalipulla keittoa sai tasan yhden pahvilautasellisen ja santsiannos maksaisi 4 euroa. Näin siitäkin huolimatta, että Lassi esimerkiksi oli ottanut ensimmäisellä kierroksella vain puolikkaan lautasen ja olisi santsatessa ottanut ehkä korkeintaan toisen puolikkaan. Mutta eipä käynyt tämä. Ei ollut kokki enää niin hyvä kuin hetkeä aikaisemmin.

Stage managerin toiminta lienee yksi niistä ikuisuuskysymysistä tekniikan parissa festareilla työskennellessä. Niin Saimaallakin - mikälie heikki levonen. Toki aina joskus jokainen on aloittanut kaikki hommat, mutta jos suoraan hypätään niihin isoihin saappaisiin, niin kyllähän se saattaa hieman horjuen maaliin mennä. Toki jokainen meistä lavalla olijoista ottaa / voi ottaa vastuuta "vähän kaikesta", mutta kun ei se vaan niin saisi mennä. Jos stage manageri on nimetty, niin hän hommansa myös hoitakoon. Jos sitten ei tiedä, niin kannattaisi kysyä eikä yrittää arvaamalla päästä maaliin. Menee usein ohi nimittäin. SOA:n tapauksessa tilanne tarkoitti sitä, että Jykän Photoshop-tuotanto keskeytyi harmittavan usein käytännön asioiden ratkomiseen, mutta saatiin onneksi myös lukuisia onnistuneita otoksia Tehtaan teknikoista nähtäväksemme. Sattuneista syistä kyseisiä kuvia ei voi julkaista näin avoimesti herjaussyytteiden / muiden oikeustoimien pelossa, mutta asianosaisilta tuotokset löytyvät kyllä. (Mutta silti muistakaa, että Urpilaisen Jutasta ei tehdä pilaa - prkl!)
Siitä vaan kpioimaan voittoriviä lottokupongille
Ai niin, meinasi ihan unohtua. Kävihän meillä kylässä myös mr. harmooninen särö Ronski Gangin keulilla. En sitten vaan ehtinyt kysymään löytyikö säröä riittävästi / liikaa. Joten jos Marko luet tätä, niin kerro toki mielipiteesi särö-V:stä!?

Ensi viikolla sanotaankin sitten haikeat jäähyväiset tämän kesän B seikkailuille Himoksen Pipe festissä. Saattaapi olla taas Rokki- ja raiderikoululla töitä...sitä odotellessa. Luvassa on myös Liha Merosen villisikamakkaraa, saunomista ja ehkä yksi keskiolut purun päätteeksi?

B Riku

perjantai 13. heinäkuuta 2012


Tammerfest on ehkä tämän kesän erikoisin viikonloppu ainakin mitä puitteisiin ja tekniseen toteutukseen tulee. Kaksi lavaa - tai no, ei nyt liioitella: yksi lava ja yksi torikatos - V-sarja jaettuna molemmille lavoille PA:ksi, yksi foh, kaksi monitorilandiaa 1,5 tiimiä ja sitä rataa. Yksi lava soi, toisella tehdään vaihtoa ja lennosta heti edellisen perään uutta bassorumpua koukkuun. Kaikesta huolimatta ensimmäinen päivä meni oikein hyvin - tekniikan ja esiintyjien osalta ainakin.

Jaettu V-sarja tarkoittaa siis tässä sitä, että roikotetaan kolme kuuden nippua yläkertoja "left-center-right"-asetelmassa ja subbasista samalla jaolla kolme 8 subin nippua. R1:n makroilla sitten klikkaillaan pinkkoja auki perinteisessä left-right hengessä. Toimii hyvin. Toki left-right subbanen nyt ei vedä vertoja array subille, mutta tässä tapauksessa ja annetuilla leluilla varmasti kuitenkin parempi ratkaisu kuin yrittää saada setin subit riittämään noin 30m matkalle vieläpä kun lavat eivät tietenkään ole suorassa linjassa, vaan aavistuksen vinoittain toisiinsa nähden ja lavojen etureunoja mukailevat paineaidat tekevät suoran subbasrivin tekemisen lavojen eteen mahdottomaksi.

Torstain raksapäivä oli pitkä. Haasteita ja monia hidastavia asioita matkan varrella riitti. Viimeisimpänä se, että keskimmäistä arrayta varten A-tiimistä lainaan saatu touring räkki ei yllättäen sitten tunnistanutkaan mitään V-asioita. Siinä sitten puolen yön aikaan lavan alle macin kanssa päivittämään päätteitä, mutta tietenkään macin web search ko. ohjelmassa ei toiminut. Tunnin puljaamisen jälkeen oli pakko luovuttaa ja vaihtaa räkki toisen lavan monitoripäätteisiin, joille V:kin oli tuttu asia. Päivän sitten valjettua yhteys Hölttään ja sen jälkeen d&b supporttiin kummastellen miksei macin web search toimi, vaikka yhteys muuten toimii moiteettomasti niin päätteisiin kuin internettiinkin? Ja eipä aikaakaan, kun vastaus ja ratkaisuohjeet tulivat niin selkokielellä, että jopa allekirjoittanut onnistui asian hoitamaan. Kyse oli lyhyesti sanottuna siitä, että OS X 10.6:een asennettu R10 ei löydä tarvittavia hakemistoja 10.7 käyttiksessä. Jotain ihmeellisiä komentojonoja jossain ihmeellisessä paikassa ("Terminal", "delete", ...mitä vittua se sano...?) ja zup - kuin Jumalan käsi olisi pyyhkäissyt koneen yllä ja kaikki toimii taas. Hyvä muistutus siitä kuinka tärkeää nykypäivänä onkaan pitää kaikki asiat viimeisimmissä päivityksissä olipa sitten kyse tiskeistä, päätteistä tai mistä vaan. 10 pistettä ja monta papukaijan merkkiä myös d&B:n supportille joka vaan toimii uskomattoman hyvin ja tehokkaasti. Vielen Danke!
Ratinanniemen sepelissä outoja jälkiä. Positiivista on kuitenkin ettei ne V:t sittenkään ole 8 dolleissa :)




Suurin murheen alho Tammerfestissa on ollut pienempi "lava", jolla siis perinteinen B-tiimi ahkeroi. Yleensä en nimillä osoittele ketään, mutta koska tässä on kyse myös ihan turvallisuustekijöistä, niin poikkeus vahvistakoon säännön: Pirttijärvi on herran nimi, kotipaikka Oulu ja firma Stage Technology Oy. Vahva EI kaikelle hänen tekemiselleen. Lava ei ensinnäkään ole tämän koko luokan festivaalikäyttön tarkoitettu. Toritelttoja aputiloina, tasakattoja, huomattavan vähän kuivia kohtia lavalla, vuotavia saumoja, PA-wingit ilman tukia eteen, taakse tai sivuille, äärimmäisen erikoisia trussiratkaisuja jne. Kaiken muun lisäksi Klasu kiinnitti ensimmäisen vetopäivän päätteeksi huomionsa katiskan vaijeri-harustuksiin, jotka ovat joka sivulla kiristämättä. Pieni heilautus harustusvaijereista ja koko pyydys heiluu kuin velhon hiha. Tämä tosiasia yhdistettynä kovin punaiselta näyttäneeseen sadetutkan kuvaan sai aikaan sen, että paikalle alettiin etsimään lavan väijystä vastaavaa henkilöä. Pitkällisen etsinnän ja soittelun jälkeen sitten paikalle saatiinkin itse hra Pirttijärvi tuhannen taivaan juovuksissa (tässä vaiheessa osa meistä oli jo poistunut majapaikkaan, mutta Klasulla on loistavaa videomateriaalia tästä tekniikan ja lavatoimittajan kohtaamisesta). Kaikki me tehdään joskus virheitä (en nyt juuri muista milloin itse viimeksi ;), mutta virheet pitää tunnustaa reilusti ja korjata se, mikä korjattavissa on. Saatana.

Oululainen näkemys load in rampista

1tn screeni + oululainen trussijatko

Uusi päivä uudet kujeet... Tänään mm. Robin, Petri Nygård (meidän lavalla ei sitten muuten nuoret popparit kiroile!), Yö ja Popeda (saa kiroilla - jumalaare!). Jos aikataulu vaan antaa myöden, niin ehkä yksi Voitto-viini päivän päätteeksi. Sen olemme kaikki ansainneet (ja mitäs sitten vaikkei oltaisikaan! - no make differenece). Toivottavasti jatkossa uutisoitavat asiat ovat iloisia, mansikan punaisia ja rakkauden sävyttämiä tositarinoita harmonisen särön metsästyksestä.


B Riku

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Ruisrock 2012 alkaa olla onnellisesti loppupuolella. Tätä kirjoitettaessa ois vielä kaksi orkesteria plus yksi purku. Ihan normisuoritukseen ei päästä tässä(kään) purussa, kun vaihdellaan etupäät omiin tiimeihinsä ja B:llä lainassa olleet "Saksan V:t" vaihtuvat ensi viikolla Tehtaan omiin. Eli säätöä ja sijoittelua luvassa, mutta siihen on tänä kesänä totuttu.

B tiimin viikonlopun feat. foh hra mr P. Pihlainen ansaitsee jo tässä vaiheessa kiitokset mukana olosta, ymmärryksestä ja jaksamisesta. Ei ole ollut ikävää hetkeä tontilla eikä varsinkaan majoituksessa elämän tilanteita muistellessa. Tulemme muistamaan lämmöllä erityisesti mr. NG:n ja Köpi hau-hau:n.

Lauantaina telttalavalla koettiin häivähdys kylmän sodan henkeä, kun erään esiintyvän ryhmän saksalainen tunnelmanpilaaja (stage manageri) ja toisen esiintyjän väärällä jalalla noussut monitorimiksaaja eivät oikein sopineet samalle tekniselle alueelle. Lapin polttajan hermostuneisuus johtui esimerkiksi siitä että kanavalistojen kopioiminen 5min ennen vetoa 12 kappaleena oli tekemättä ja vedon jo alettua tuli mieleen ne käsinojattomat tuolit, joita tarvitaan N-Y-T-nyt! kolme kappaletta. Afroamerikkalaisella monitorimiksaajalla harmitusta taas aiheutti se ettei hän päässytkään eksaktille työpisteelleen jo 2.5 tuntia ennen vetoa vaan vasta heitä edeltävän bändin lopetettua. Can-can you festival!? Hermostuneisuutta lisäsi herran itsensä tilaaman monitorilaudan (Profile) kaivaminen esiin.
- "Is there anybody who know how to use this?"
-"Öö..hhmmm...YOU!?"
Kun sitten Aatu alkoi poistamaan kaikkea henkilökuntaa oman bändinsä tieltä ja samalla siirsi afrikaania sivummalle oli tunnelma kieltämättä käsin kosketeltava. No make differenece.
Tämän vuotinen muoi-ilmiö telttalavalla on selvästi ollut yleisön osallistaminen. Vuorossa Santigold.
...ja tässä vuorostaan Suicidal Tendensies.
Tämän vuotisesta Ruissista mieleen jäi myös dj Huoratron. Kaksi kanavaa (left - right), joita ei B-mikitystiimin suunnitelmista huolimatta voinut ottaa y-haaralla yhteen kanavaan sekä oma etupään mies, joka oli paikalla kyselemässä ja kuulostelemassa asioita jo rakennuspäivästä lähtien. Nostettiin juuri toista arrayta Peten kanssa, kun kyseinen nuorukainen tuli kyselemään, milloin PA:ta voisi kuunnella. Aikataulusta sovittiin sulassa sovussa, mutta en tiedä oliko asiakas tyytyväinen, kun hän tiedusteli, että tuleeko joku erityis-pro-mies virittämään PA:n? Pete katsahti kysyjää ja totesi, että "joo kyllä - mä." Vedossa tämä dj:n miksaaja sitten halusi nuo kyseiset kaksi kanavaa VCA:n taakse eikä tietenkään ykköseen vaan "voisko ne laittaa tuohon numeroon 10?". Toki onnistuu. Kuten tiedetään, "B venyy". Pari kolme kertaa Pete pyysi herraa laskemaan melun tasoa vedon alussa, mutta koska yhteisymmärrykseen ei päästy, niin Pete jätti asian (dB-rajojen noudattamisen ja laitteiston säästämisen) Laken hoidettavaksi - ja hyvin hommansa hoitikin tuo ihmelaite.
Huoratronin homokuuntelu.
DJ:n kaveri oli ihan itse tehnyt 32A-suko. Näppärää oma-aloitteisuutta eikä siinä kuulemma mene kuin max 25A. no mut sithän toi pikkurilliä ohuempi kaapeli varmaan on just tosi hyvä.
Poutasää päättyi juuri parahiksi purkupäivälle ja kuten niin useasti aiemminkin tänä kesänä, purkuajan pystyi katsomaan Forecan täsmäsäästä: mitä sinisempää, sitä lähempänä purku on. Ensi viikolla erikoisasiat jatkuvat Tammerfestissa, missä todellaKIN erikoistellaan. Vanhaan Tangokatu-tyyliin yksi foh, kaksi lavaa, L-R-L PA jne. Jännää, hyvin jännää. B ei toiveista huolimatta pääse isännöimään "Popedan lavaa", joten joudumme juhlistamaan ko. orkesterin esiintymistä Voitto-viinillä ("sopii nautittavaksi kalan, lihan ja talonmiehen kanssa", C. Hautamäki) vain sivusta seuraten.

Purkua odotellessa...
B Riku

torstai 5. heinäkuuta 2012

B - A risteytykset jatkuvat tänä viikonloppuna Ruissalon vehmeissä maisemissa. Kaikkeen tekniseen en jaksa tässä kohtaa perehtyä, mutta jos A tiimistä siirtyy etupää B tiimiin ja päinvastoin, niin ei se nyt ihan poks ja paks mene...nimim. klo 21:57 kolme B-tiimiläistä on päässyt majoitukseen.

Mistä (majoituksesta) puheenollen: no Three Beers this year :( :( :( YO-kylän majoitus oli vaihtunut kuntoutuskeskus Petrean huoneisiin. Ei kauppaa, ei ruokaravintoloita, ei juuri paljon mitään muutakaan (sauna on, mutta remontissa...). Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, laitan tähän nyt enemmän kuin viisi tuhatta sanaa kertomaan kaiken sen, mitä tässä blogissa tänään haluamme teille kertoa. Huomenna sitten lisää (klo 11 Nalle-orkesteria vastaanottamaan - so much for the day off...).
Ei olleet meidän huoneet tuossa suunnassa

Yllättäen Klas ja Riku huoneessa 223B

Viheriöllä


Veikkaanpa, että tällä viikolla poikkeuksellsiesti myös to-la klo 22-

Pitkäsulkijalla?

B Riku

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Kolmas Tuska päivä, purkupäivä, kotiin päivä! Yllättävän kivuttomasti kaikki on (taas kerran) sujunut. B venyy ja pitää kaikkien mielet hyvinä. Klas koodaa tietokoneasioita A-tiimille ("Granqvistin Heritage ohjelmointipalvelusta hyvää päivää"), Lassi hakee turvaa Audiojumalasta (onnistuneesti), minä ja Jaska pohditaan erilaisia off-stand asioita ja joskus vielä onnistutaankin. Toki vastataan myös raidereiden tilauksiin parhaan mahdollisen kykymme mukaan, kuten tämä alla oleva esimerkki osoittaa:


  
Sitä saa, mitä tilaa
Lopputulos oli sitten kuitenkin bändin omat 904:t. Vielä en ole asiasta miksaajan kanssa keskustellut, on nimittäin ollut vierailla kovin hyvä tunnelma kaikesta huolimatta (ja ehkä nimenomaan sen takia) tällä sunnuntaiaamun ensimmäisellä ryhmällä. Näköjään festareille kannattaa omien mikkien lisäksi ottaa myös omat tupakat mukaan. Happy faces...

Tänään olisikin sitten luvassa purkunäytös mallia "ripi-rapi", koska tarkoitus on nähdä ainakin toinen puoliaika EM-finaalista kotisohvalta käsin. Tavotteita pitää olla. Ensi viikolla sitten on vuorossa Ruisrock, missä A ja B risteytetään jälleen kerran. B etupää kera Lassin (hieno mies muuten!) siirtyy A tiimiin ja vastalahjaksi saamme A:n etupään kera P. Pihlaisen. No make difference? Oma ensitapaamiseni hra Pihlaisen kanssa on kyllä jäänyt kuvaksi verkkokalvolleni. Joskus vuonna kirves ja miekka olin Tangokadulla etupään väijyssä tärisemässä ja jännittämässä. Pihlainen astui foh-peräkärryn ovelle, katseli ja kuunteli noin 5 sekuntia sanomatta sanaakaan (tosin tuo 5 sekuntia tuntui silloin vähintään tunnilta) ja totesi sen jälkeen "jaa että tällasta menoa", kääntyi kannoillaan ja poistui. Melkein kuin se kuuluisa "ihan kiva".

Lassi haki tänään kova luokan suojaa kiusaamiselle. Kuten tiedossa on, ei Santtu tänä vuonna ole mukana B tiimissä ja allekirjoittanut yrittää hoitaa edes osan Santun aiempien vuosien tontista. Tärkeimmäksi tehtäväksi kaikista olen valinnut Rodeon nöyryyttämisen aina tilanteen tullen. Rodeo teki kuitenkin varsin odottamattoman vastaliikkeen ja kääntyi Audiojumala Saarisen puoleen. Jatkossa, jos kiusaaminen jatkuu, on Lassilla kuuma linja Saariselle ja kuulemma se kiusaaminen sitten loppuu. Jos Reima luet tätä, niin kaikenlainen kiusaaminen on jo loppunut. Haen kohta Lassille kupin kahvia ja lounaan ettei tarvitse muutenkin lyhyitä vaihtoja (60-75min) käyttää kävelemiseen. Kaikki hyvin siis. Toivotaan ettei salama iske Volvon laturiin motarilla ja päästään turvallisesti kotiin.


Amen.

B Riku